The real value of a virtual island

Sain uu!

Yariagaa urgeljluuleegui 3 honochihloo. Uuchlaarai! Ene saryn 22nd Kyoto yavaad 1 saryn 3nd Tokyo-d ireh uchraas ene hoorond yariagaa urgeljluuleh bolomjguigee anhaaruulya. Shine jil saihan temdeglej ireh jild tolovloson buh yum chin buteesei gej husen yerooye! Mongold ch oluulaa bujignaad saihan temdegledeg dee... ochih yumsan. Yamar ch baisan Kyotogoos irchiheed Onoodriin yariagaa urgeljluulnee! Daraagiin jil hurtel bayartai!

Onoodriin sonirholtoi medee gevel Internetiin suljeegeer toglodog Project Enthropia gedeg togloomny negen ulaan fen ter togloom dahi hiisver arlyg 26.5 myangan jinhene dollaraar eBay Internetiin duudlaga hudaldaagaar hudaldaj avsan gene. Iinhuu onoo hurtel zaragdaj baisan hiisver (virtual) yumsyn hamgiin unetei n bolj taarj baigaa gene. Ter togloomyg oiroltsoogoor 200 myangan hun delhii dayaar toglodog ajee. Harin ediin zasgiin zagvar heregledeg ter togloomond hiimel mongon devsgerttei hamt jinhene dollar bas hereglej boldog uchirtai yum baina. Unendee baihgui ter arlyg Avstraliin negen hun avsan genee. Yer n yavaandaa iim naimaa hogjih baih daa, tiim ee? Hiimel ongots, hiimel yertsonts, hiimel amidral hyamd uneer zarna shuu gedeg zarlal tun udahgui haragddag boloh n ergelzeegui.

Ladies first!

Sain uu!

Onoodor surguuliinhantai yapon kompani orj taniltsuulga uulzaltand oroltsloo. barag 4 tsagiin yaria bolson. Sonirholtoi sanagdsan shuu. Yaponchuudyn setgelgee bodsnoos bid naryhaas tiim ch oor bish yum baina daa gej bodogdson. Neg ajiltan "bi ch zalhuu l dee, odoo idevhtei, hodolgoontei haragdaj baigaa ch gesen offisdoo butsaad yu ch hiihgui angaigaad suudag yum" gej helj baisan, hehe. Ter uulzalt tarchihaad gertee harij baisan chin galt teregnii buudlyn hajuud hun baga yavdag gazar gergui humuusiig harsan - hairtsag ureed tavichihsan, uut devschihsen untatsgaaj baisan... genet evgui sanagdsan shuu. Yapony gergui humuus ihevchlen eregtei, 40-50 nasny humuus baidag - ihevchlen kompani n dampuurchihsan, baahan urend orchihson humuus baidag gesen.

Onoodriin sonirholtoi medee gevel eregteichuud ooroosoo door zindaand, doroi emegtei huntei niileh durtai gedgiig shinjleh uhaany (turshlaga) argaar batalsan baina. Emegteichuud hania songohdoo zindaa neeh ih boddoggui hernee eregteichuud n evolutsiin ur dungiin ulmaas hania zahirah durtai baidag gene. Medeej buh eregtei chuud tiim bish, harin tiim eregteichuud olon baidag gesen ug. Ta nar yu gej boddog ve? Bi lav tentsuu l baih yostoi gej boddog. Hania ch gesen tentsuu baigaasai gej boddog.

Shake, shake, shake your body

Sain uu!

Onoodor mp3-yn duugaar sersen chin ih goyo sanagdlaa. Ochigdor mp3 alarm PCdee suulgachihsan yum. Yer n humuus tsoglog servel ter odor n yer n l dajgui ongordog baih aa, tiim ee? Onoodor hicheeliinhee nomoo zahialah geed amazon.co.jp orson chin avchmaar nom hed hed haragdaad bolj ogdoggui. Baga bagaar l avahaas - urdhaa unshij duusgaagui baij daraagiihd garaa sungaad baidag... Neeree audiobook goyo yum baina lee shd. Bi turuun Harry Potter nomny buh botinuudyn mp3 suulgaad odoo suuliinhiig baga bagaar sonsoj baigaa. Yalanguya gaduur yavj baihad amar yum baina lee.

Onoodriin sonirholtoi medee gevel sayahan yapony gazar hodlolt sudlaachid ireh 30 jiliin dotor gartsaagui boloh tomoohon gazar hodloltiin 18 huvilbar model bolgoj uzsen yum baina. Hamgiin aymar huvilbar gevel oroi humuus yag ajlaa tarj baihad gene. Ter uyed tom gazar hodlolt boloh yum bol 13 myangan hun nas baraad, ter dotor 8 myanga n tuimert uhej, 3300 n baishingin balgasd bulagdna gej barimjaalsan ajee. 7 ballyn gazar hodlolt boloh n 70% magadlaltai gene. Manai amdarch baigaa ger ch evgui dee. Tsementen ch gesen huuchin bairny 5 davhart baidag. Gazar hodloh yum bol guij garch barag l amjihgui baih. Bushuuhan endeesee nuuh yumsan.

No more dragon-food from UN WFP

Sain uu!

Yaponchuudyg mash eyeldeg, soyoltoi geltsgeedeg. Getel yaponchuud busad humuusees yamar ch yalgaagui - buduuleg ch hun baina, soyoltoi ch hun baina. Gadnaa "gyalantsag" ch gesen, dotroo "palantsag" humuustei end tend ner ser taaraldahgui baihyn argagui. Yalanguya shiguu hun amtai tom tom hotuudyn humuus biye biyedee chono l gesen ug. Ali ch ulsad hodooniihon l hamgiin tsailgan setgeltei, taivan, eyeldeg baidag shuu dee...

Onoodriin sonirholtoi medee gevel NUB-iin WFP (Delhiin Hool hunsnii Hotolbor geh uu dee) Hyatadyn heden sayan hund hool yavuulhaa ireh jilees bolino gene. Yagaad gevel Hyatad onoogiin uyed hamgiin tom ediin zasgiin gurnuudiin neg bolchihson uchraas ter amjiltyg iinhuu yanzaar huleenn zovshooroh yostoi ajee. Getel Hyatadyn ediin zasag hichneen ih hogchihson, hogjij baigaa ch gesen, tiviin gun deh heseg dalain ereg deh hesgees hamaagui yaduu, hogjil muutai baina. Tun udahgui ter yalgaa n ulam ihsene - gantshan huuhdiin hatuu bodlog yavuulj baisan hyatadyn hun am n asar hurdtai hogshirj baigaa, deerees n ajilguidel, avilgal g.m. asuudluud suuliin heden jild mash hundreltei bolson baigaa. Ug n hyatad taivan hogjood baival Mongolchuudad, busad ornuudad ch gesen heregtei gedgiig tsohon temdeglmeer baina.

Global warming: sinking countries

Sain uu!

Onoodor ih seruuhen odor bailaa. Barag beeliigui yavahaargui bolchihson baina lee. Tokyogiin ovol yer n joohon sonirholgui - huiterlee geed 0 hemees dooshlohgui, tiim bolhoor tsas ch orohgui. Zamnuud n Mongold boldog shig goyo haltirgaatai bolohgui, Moskvad shig baishingiin deevrees mos unaj irehgui, yadaj mod, butnuud n nogoonooroo. Gehdee HK-oos arai gaigui ee. Tend shine jilee shorttoi, dal modny door temdeglehed ihed sonin sanagdaj baisan shuu. Avstralid ch bur zambaraagui baih daa. Santa Klaus bolson humuus zovdog baih daa - haluutsaad...


Onoodriin sonirholtoi medee gevel delhiin dulaaraltaas (global warming-iig yu gedeg yum be?) bolj dalain tovshin deeshleed baigaa uchraas Enethegiin hoigiin urd baidag Maldiviin arlynhan niislel Malegiin oir havid shine hiimel aral hiij baigaa yum baina. Ter Hulhumale gedeg hiimer aral n dalain tovshnoos 2 metr ondor, talbai n odoogiin niislelees 2 dahin orgon baina gene. Oiriin heden jiliin dotor Maldiviin arluudyn hun amyn tal n hiimel aral deer amdradag bolno gejee. Yer n yavaandaa, hol ireeduid Mongol dalaid gartstai boloh yum bish biz?

Bach is "in da house"!

Sain uu!

Onoodor Nobeliin shagnaltnuudyn nobelprize.org gedeg site orood ediin zasgiin erdemtediin lektsnuudiin bichleg uzlee. 2002 ond shagnal hurtsen Daniel Kahneman-y lekts n sonirholtoi sanagdsan. Ediin zasgiin hamgiin gol nohtsoluudiin neg n hun racional shiidver gargadag gedeg nohtsol baidag. Getel unen heregtee bol humuus odor tutmyn amidrald mash olon irracional shiidver buyu logikiin aldaa hiideg. Jisheelbel bulangiin tsaana baidag delguurt 2 dollaryn talh bailaa gej bodohod humuus arai hyamdhan geed 10 km zaind baidag 1 dollaryn talhand yavdag tohioldol bii. Getel zamyn zardlyg tootsvol oirhon delguurees talh avah n iluu ashigtai baidag. Iinhuu etssiin dun bodolgui, hamgiin oir uyeiin ur dungee ih boddog. Geh metchilen oor olon zuil yarij baina lee l dee. Orj uzeerei! Tuunees gadna 1998 ond shagnal hurtsen Amartiya Sen gegch enetheg erdemtnii lektsnii bichleg haramsaltai n baihgui baisan, gehdee PDF helbereer tataj bolj baina lee. Ug n Amartiya Senii sudlagaanuud mash ih sonirholtoi shd.

Onoodriin sonirholtoi medee gevel Ih Britaniin Beverly gedeg negen byatshan hothony galt teregnii buudald huligan zaluuchuud hanan deer bichig zurag (graffiti) zuraad baisan ajee. Tegeheer n buudlyn zahirgaa Bach, Hendel, Vivaldigiin songodog hogjim tavidag bolson gene. Zaluuchuud songodog hogjim tesehgui bolhoor graffiti zurhaa ch bolij. Iinhuu ter buudlyn zahirgaa n mash hyamdhan bogood hyalbar argaar hariutssan gazraa ch tseverhen bailgaad, tseverlegeenii mongoo ch hemnesen gene. Mongold iimerhuu arga end tend hereglej boloh bol uu? Tegehgui bol end tend mash muuhai yum zurchihsan, bichchihsen baidag biz dee?

In every society, about 5-10% are gay

Sain uu!

Nuguu TBS gedeg yapon TV kanald ochih n butehgui bolchihson, bi burtguulj amjsangui. Sanasnaas Yapony kompaniudyn dund TV kompaniudad ajildag humuus hamgiin ondor tsalintai gej too barimt sayhan garchihsan baisan. Ter dund Fuji TV hamgiin ondor tsalintai gej sonsogdson. Gehdee yapony TV n orlogondoo hamag anhaarlaa tovlruuleed humuusiin anhaaral tatah gej yadchihsan yum shig sanagddag yum. Medelliin, urlagiin talyn nevtruuleg hovor, ineedmiin "talk show" mash...yadaj ternii ihenh n yaponchuudad l sonirholtoi baih. Hoshin shogiin medremj oron ornoor oor baidag bolhoor argagui ch yum uu daa.

Onoodriin sonirholtoi medee gevel Kanadad ireh jiliin ehees ijil huisten hos gerlehiig zovshoorj baigaa yum baina. Uund tiim gerleltiig zovshoorson 3dah oron bolj baigaa gene. Nogoo hoyor n Holland, Belgi ajee. Yer n humuus yaagaad ijil huist hosuudyg tegej ih gaduurhdag yum bol oo? Mongold "gomo" gedeg n medegdeh yum bol zooparkd amitan harj baigaa yum shig haraad yaritsgaagaad l, uzen yadaad l, dooglood l... Zovhon Mongold ch bish, busad olon ulsad tiim baidag baih l daa. Hun yaagaad ene talaar cholootei ooriin songoltooroo baij boldoggui yum bol oo?! Belgi, Holland, Kanadynhan uhamsar sain l baina daa. Erh choloo gedeg chin hunii amdralyn hamgiin unet zuilsiin neg mon shuu dee.

Cinema. cinema, cinema

Sain uu!

Kino hiih yostoi sonirholtoi yum aa! Unuudur anhny kinogoo hiij duusgalaa. 13 minut kinog 3 tsag notsoldoj hiilee. Ter kinogoo eej aavdaa zoriulav. Ene 3 tsagiin tursh ih yum surj avlaa. Ooriinhoo aldaanuudaa ch gesen medej avlaa. Tsaashdaa ter aldaanuudaa anhaaraad goyo goyo kino hiinee. Iimd ta naryn demjleg mash chuhal shuu!

Onoodriin medee gevel Solongos, Yapond Mongol huuhnuudiid ehner bolgoj zardag kompaniud baidag yum baina. Mongold zuuchildag baiguullaga baidag yum baina. Yapond Mongol ehneriin une gehed 5000 orchim am. dollar. Internet-ed baraa zarj baigaa yum shig ter huuhnuudiin zuragnuudyg, uniig n tavichihsan baih yum. Bas Mongol hiisen yariltslaga Internet-ed tavigdsan baina. Ter videonuudaas zarimyg uzsen chin 1985 ony joohon ohin hurtel baih yum. Uneheer yu bodohoo ch medhee bailaa. Shokond orov...

"My name is not condom, but Kon Dom"

Sain uu!

Onoodor kameraaraa avsan bichleguudee komputerdoo hiij chadlaa. Power Director gedeg program suulgaj baigaad heden bichleg hoorond n holiod, hogjim davhtsuulaad yanz yanzaar zasaad baisan chin ih sonirholtoi, goyo sanagdsan shuu. Zav garval goyo goyo kino hiij ta nart uzuulnee. Odoohondoo baigaa bichleguudee hard-n deeree buulgachihya. Ireh doloo honogt TBS gedeg yapony negen TV kanalyn tovd n ochij uzne - manai surguulias ajild oroh sonirholtoi humuusd zoriulj tiim hotolbor yavuulj baigaa yum. Yumyg yaj medeh v, TV-d ajilladag bolchih ch yum biluu.

Onoodriin sonirholtoi medee gevel...ha-ha (ineed hureed bichij bolohgui bna)... Solongost zarim humuusiin ner n condom (belgevch) gedeg ugtei mash tostei sonsogddog uchraas condom gedeg ugiig boliulaad, oor solongos neereer duuddag bolyo gej ulsad gomdolj guihad uls n zovshooroogui gene. DOH-yn esreg temtsdeg negen baiguullaga orluulah nernii konkurs zarlaad hamgiin ih onoo avsan n "ae-pil" (hair-heregtsee) gedeg ug bolson ajee. Orovdmoor yum daa... Kon Dom gedeg nertei humuus.

one tiny big thought (havsralt temdeglel)

Sain uu!

Ochigdor bodogdson neg bodloosoo huvaaltsya. Neleed hiisver uchraas oilgohod joohon hetsuu baih. Manai ene yertsontsod huuchin yumny deer tulguurlaj, "ov zalgamjlagch", "ur", "huuhed", ooroor helbel shine yum garch irdeg. Jisheelbel neg urgamlyn ur tarihad tendees n shine urgamal soyoolno. Ter n omno baisan urnii energi, urjil shimtei bodisyg ashiglaj tsoo shine biet garch irj baina. Terentei adilhan, manai delhii deer odoo davamgailj baigaa humuusiin umnu "baigali" (zarim humuus "burhan" ch gej nerledeg) gedeg yum noyorhoj baisan. Harin bid, humuusiin daraa yamar yum noyorhdog boloh bol geheer AI buyu Artificial Intelligence (hiimel uhaan geh uu dee - robot, computer, g.m.) deer tulguurlasan tsoo shine uhaany neg helber. Odoogiin baidlaar ter AI n hunii tarhinaas, uhaanaas iluu baij chadahgui baigaa ch gesen udahgui davah bolno. Humuus delhiig noyorhoh bish, AI noyorhdog bolood tsaashdaa ooriigoo ulam hogjuuleed heden zuun jiliin daraa dahiad neg tsoo shine, bid naryn ogt tosoolomgui yumny ur bolj taarna. Yaagaad heden myanga, saya jiliin daraa gehgui baigaa yum be gevel manai ene yertontsiin davamgailah ter uhaan n geometriin progress buyu, ulam bogino hugatsaand hugjij ongorch baigaa uchirtai yum. Delhii uussenees hoish Baigali geh yum heden saya jiliin tursh noyorhson, hun torolhton 2 saya ch hurehgui hugatsaand Baigaliig noyorhdog bolloo, harin AI bol tun udahgui bid naryg davamgaildag bolno. Harin AI bid naryn deeguur garlaa geed bid nar hohiroh magadlal mash ondor. Baigali bid naryg buteesen ch gesen bid nar odoo Baigaliig asar hurdtai suitgej baina. AIg hogjuulsneer bid nart oorsdoo ooriinhoo moholoo beldej baina. Gehdee bid nart heregtei uchraas bid nar hogjuulehees oor zamgui. Baigali ch gesen tegsen biz dee?

Speak of the devil

Sain uu!

Onoodor mash sonirholtoi, hunii hun chanaryg mash sain uzuulsen Solongos kinony tsugluulga uzleee. Ter n 6 boginohon, 20-od minutyn kinonuudaas burdsen, zaluu nairuulagch naryn buteel bilee. "If you were me" gedeg. Oldvol uzeerei, neleed yum boduulna shuu. Bid naryn odor tutmyn konflikt, margaan, heruul biye biyee oilgoltsooguigees uusdeg gej bodoj baina. Tiim bolhoor nuguu huniihee bodlyg saitar oilgoj, chadval ooriigoo nuguu huniihee orond tosoolj uzvel humuus muudaltsahaa bolino gedeg bi itgeltei baina. Ene kinony zorilgo n yag l tiim yum daa.

Onoodriin sonirholtoi medee gevel ... sonirholtoi gedeg temdeg ner ch tohirohgui baih daa. Filipind 2 typhoon (dulaan orny dalaigaas irdeg shuurga) daraalj ireed niitdee 1400 orchim hun nas barsan gene. Sonin shuu, Filipind tiim olon hun nas barj baihad medeegeer neeh ih damjuulahgui yum. Getel, jisheelbel, Amerikt joohon yum bolonguut delhii dayaar medee tsatschihsan baidag. Ternees gadna delhiin tsag agaar oorchilogdoj baigaa n ulam sain medregdeh yum. Filipiny ene aimar shuurgaas gadna urjigdar Tokyod 20 garui hem dulaan baisan, tuuhdee anh udaa tiim dulaahan baisan gene. (bi ter odriin Onoodriin yariand durdsan daa). Mongold ch gesen gan, zud bolood l...

Keep your fears to yourself, but share your courage.

Sain uu!

Minii "onoodriin yaria"-g unshij bogino amdralynhaa unet tsagaa zartsuulj baidag tand talarhalaa ilerhiilye! Unshih baitugai, setgegdlee hurtel bichij uldeedeg naiz chamdaa bayarllaa! "Onoodriin yariag" ehluulsnii neg shaltgaan gevel ta bugdentei ooriinhoo yertontsoosoo huvaaltsaad, amdralyn amt shimiig hamtdaa medren, joohon ch gesen uram zorig toruuleh gesen yum. Zorilgodoo baga ch gesen oirtson baigaa baih gej naidaj baina.

Onoodriin sonirholtoi medee gevel urt udaan tsagaar sexdvel zaluujdag gej heden oros erdemted togtooson baina. Heden saryn omno heden angli erdemted hun ogt sexddeggui baij baigaad sard 4 udaa untdag bolchihson chin tsalin n 50000 orchim dollaraar oschihson yum shig iluu ih az jargaltai bolchihson yum shig medremjtei boldog gene. Bas neg sudlagaagaar shalgaltyn omnoh heden odor sexdsen oyutnuud ogt sexdeegui oyutnuudtai haritsuulahad shalgaltyn dun iluu ondor baisan gej notlogdson gene. Yer n sexdeh n hunii tsusny ergeltend sain, stresstei holbootoi simptomuudaas saldag, tsus harvah magadlal bagsah geh met mash olon yanzyn ashig nemertei yum gej unshij baisan yum baina. Eruul biyend saruul uhaan gej...

After-typhoon Tokyo - sudden oasis in the beggining of winter

Sain uu!

Uchigdur shono typhoon ongorchihson bolhoor onoodor Tokyod nartai, mash ih dulaan, bur haluun ch helj bolhoor bailaa. Galt tergen dotor hurtel seruutsuulegch ajilaad baisan geed bodhoor neleed haluun baisan baigaa biz? 12 sard shuu dee! Gehdee odoogiin Avstraliig yaj guitseh v dee. Tend chin zun bolood jigteehen haluun baigaa gesen. Zun shine jilee temdegledeg sonin gazar shuu, tiim ee? :))

Onoodriin sonirholtoi medee gevel dainy tugshuurt baidald baigaa Thailand vant ulsyn hamgiin urd hesegt baidag lalyn shashintan davamgailsan 3 aimag deer 120 saya tsaasan togoruu (yapony origami) tsatsjee. Uuniig Thailandyn yeronhii said Thaksin Shinawatragiin buren demjlegteigeer zohion baiguulaad, uls dayar hiiltseed, 100 orchim baildaany ongots oroltsuulsan ajee. Ug n mash ih saihan sanaa yum shig. Harin tendhiin humuus yaj huleej avsan n sonirholtoi yum daa.

Saturday night! - time for disco!

Sain uu!

Onoodor zondoo untaj, doloo honogiin tursh avj amjaagui noiroo avch amarlaa. Ta nar hir udaan untdag ve? Baga untaj surah yumsan. Ug n togtmol tsagt untaj serdeg baival gaigui baidag gej baisan. Gehdee oyutan hund tegeh n "mission impossible" baih aa. Heden saryn umnu neg niitlel deer unshsan - urt nasaldag humuus dundjar 7.5 tsag untdag gej heden yapon erdemted togtooson gene. Bi lav 9-oos iluu tsag untahgui bol amarsan boldoggui yum.

Onoodriin sonirholtoi medee gevel Izraild Byamba garigt, tendhiihneer "shabbat", ajildaggui kredit kart garch ireh gej baigaa gene. Yevrei shashind shabbatad yamar ch ajil ogt hiij boldoggui geed ter odor liftuud n davhar bolgond zogsdog, elektron heregsel ashiglaj bolohgui (utas ch gesen!), joloo barij bolohgui yum gene. Gehdee buh izrailchuud tiim bish l dee, zovhon shashindaa unench, hatuu yevreichuud ingej Byamba garig bolgon "amardag" gene. Ochij yamar baidgiig n uzeh yumsan.

Anti-globalists of all nations, unite!

Sain uu!

Ene jiliin 4 saraas hoish amidarch baigaa geriin oiroltsoo Yapony hol bombogiin holboony tov bair baidag yum. Hoh ongotei, deeree tom usgeer JFA (Japan Football Association) gesen bichigtei, dood davhartaa Yapony hol bombogiin tuuhiin muzeitei shinehen bairny hajuugaar barag odor bolgon ongordog yum. Onoodor manai bairny yag hajuud baidag gudamjny ner sanaandgui harsan chin "Hol bombogiin gudamj" gej baina lee. Sanasnaas Mongold manai geriin hajuugaar ongordog gudamj "Hoh tengriin gudamj" gedeg saihan nertei baij baigaad namaig Yapon ruu yavsny daraa "Tokiogiin gudamj" bolchihson baina lee. Ingej taarah gej.

Onoodriin sonirholtoi medee gevel Italiin mash aldartai, unetei restorand 40 orchim globalchlalyg eserguutsegchid orj 2000 euro-goor hamgiin unetei hool, dars idej uuchihaad yu ch tololgui, "bayarlalaa" gesen bichig uldeegeed gartsgaasan gene. Uchir n ter restorand heden doloo honogiin omno NATOgiin gishuun ulsuudyn ahmad toloologchid huleen avalttai baisan yum gene. Iinhuu yeronhii said Silvio Berlucsonigiin globalchlalyn toloo yavuulj baigaa bodlogyg eserguutssen baina. Saryn omno bas 1000 orchim humuus negen supermarket orj teregnuudee baraagaar duurgeed mongoo tololguigeer gartsgaasan yavdal bolson gene. Helmegdsen nogoo restoran maani orovdmoor yum daa. Mongold ene medee tarah yum bol globalchlalyg olnooroo "eserguutsej" ehleh baih daa (;-)).

"When in some River, overhung with Green, The waving Moon and trembling Leaves are seen;"

Sain uu!

Onoodor gurav dugaar tsag deer Anne Finch hemeeh Angliin emegtei yaruu nairagchiin 1713 ond bichsen "A Nocturnal Reverie" gedeg shuleg uzlee. Anne Finch Angliin yaruu nairagt hamgiin anh unelegdsen emegtei zohiolch yum gene lee. Ta nart bolomj garval ene shulgiig uzeerei, nadad lav mash ih taalagdsan. Onoodriin yariany garchig n ter shulegnii neg heseg yum. Ene hesgiig Mongol hel ruu orchuulval yamar boloh bol?

Onoodriin sonirholtoi medee gevel... medee ch gej dee, suuliin heden jil yarigdaad baigaa NUB-iin huvisgaal yum. Odoogiin baidlaar Ayulguin Horoond (Security Council) 5 baingyn gishuun baidag. Ter tav deer Yapon, Enetheg, German, Brazil geh met tomoohon ulsuud nemegdej magadgui yum baina. Olon ulsyn baidal oorchilogdson yum chin NUB ch gesen dagaad oorchilogdoh yostoi l gej bodoj baina. Harin ene yaria neleed olon jiliin omno sohogdson hernee odoo l yaj todorhoi shiidver gargagdah gej baigaa yum shig baina. Sonirholtoi l yum boloh n dee!