one tiny big thought (havsralt temdeglel)

Sain uu!

Ochigdor bodogdson neg bodloosoo huvaaltsya. Neleed hiisver uchraas oilgohod joohon hetsuu baih. Manai ene yertsontsod huuchin yumny deer tulguurlaj, "ov zalgamjlagch", "ur", "huuhed", ooroor helbel shine yum garch irdeg. Jisheelbel neg urgamlyn ur tarihad tendees n shine urgamal soyoolno. Ter n omno baisan urnii energi, urjil shimtei bodisyg ashiglaj tsoo shine biet garch irj baina. Terentei adilhan, manai delhii deer odoo davamgailj baigaa humuusiin umnu "baigali" (zarim humuus "burhan" ch gej nerledeg) gedeg yum noyorhoj baisan. Harin bid, humuusiin daraa yamar yum noyorhdog boloh bol geheer AI buyu Artificial Intelligence (hiimel uhaan geh uu dee - robot, computer, g.m.) deer tulguurlasan tsoo shine uhaany neg helber. Odoogiin baidlaar ter AI n hunii tarhinaas, uhaanaas iluu baij chadahgui baigaa ch gesen udahgui davah bolno. Humuus delhiig noyorhoh bish, AI noyorhdog bolood tsaashdaa ooriigoo ulam hogjuuleed heden zuun jiliin daraa dahiad neg tsoo shine, bid naryn ogt tosoolomgui yumny ur bolj taarna. Yaagaad heden myanga, saya jiliin daraa gehgui baigaa yum be gevel manai ene yertontsiin davamgailah ter uhaan n geometriin progress buyu, ulam bogino hugatsaand hugjij ongorch baigaa uchirtai yum. Delhii uussenees hoish Baigali geh yum heden saya jiliin tursh noyorhson, hun torolhton 2 saya ch hurehgui hugatsaand Baigaliig noyorhdog bolloo, harin AI bol tun udahgui bid naryg davamgaildag bolno. Harin AI bid naryn deeguur garlaa geed bid nar hohiroh magadlal mash ondor. Baigali bid naryg buteesen ch gesen bid nar odoo Baigaliig asar hurdtai suitgej baina. AIg hogjuulsneer bid nart oorsdoo ooriinhoo moholoo beldej baina. Gehdee bid nart heregtei uchraas bid nar hogjuulehees oor zamgui. Baigali ch gesen tegsen biz dee?